Meillä on Laurin kanssa aika erilaiset asenteet pelattavaan hahmoon ja sen valintaan. Lauri haluaa kokeilla tuhansia hahmoja, jotta löytää juuri täsmälleen optimaalisen hyvän ja mielenkiintoisen hahmon. Talenteista ja muista peliteknisistä yksityiskohdista puhumattakaan.
Minua taas numeroyksityiskohdat eivät voisi vähempää kiinnostaa enkä voisi kuvitella tahkoavani samoja nyyppätehtäviä yhä uudella ja taas uudella hahmolla loputtomiin. Minä haluan kokea asioita, nähdä uusia maisemia ja hirviöitä ja ylipäätään fiilistellä ympäriinsä edes jollakin tapaa kivalla ja kiinnostavalla hahmolla. En jaksa säätää talenttivalintojen kanssa enkä varsinkaan laskeskella niitä etukäteen tasolle n saakka. Haluan druidina muuttua kissaksi sen takia että kissat ovat kivoja, enkä sen takia että ne ovat kovia tappelemaan. (Vai ovatko?)
Laurin säätäminen tuntuu sikälikin erikoiselta, että jo monen monituisista kommenteista olemme saanet lukea, että oikeasti kaikki rodut ja hahmoluokat on tasan tarkkaan tasapainotettu mahdollisimman yhteneväisiksi, ettei vaan yksikään olisi muita kovempi. Mutta säädä sinä Lauri vaan kaikessa rauhassa niin paljon kuin haluat! :-)
Toisaalta tällaiset erothan ovat yksi MMORGioitten rikkaus. Erilaiset pelaajat ja erilaiset hahmot kohtaavat. Hieno hetki tulee silloin, kun sekä roolipelaajan että suorittajan hahmot toimivat sujuvasti yhteistyössä ja instanssin hirviöt ottavat turpaan niin että tukka lähtee. Ja sitten kaiken ollessa ohi suorittajat häipyvät saman tien uusiin seikkailuihin, kun taas roolipelaajat jäävät keskenään hekumoimaan tapahtumilla ja juoruilemaan suorittajien selkien takana. :-)
1.2.2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

5 kommenttia:
Olet käsittänyt hieman väärin. On melko sama minkä rodun valitsee, mutta kyllä hahmoluokkien välillä on paljon eroa. Toiset ovat helpompia pelata kuin toiset.
Jos olet masokisti, niin kokeilehan leveloida soolona holy priestiä.
Priest tai warrior on yksin pelattuna todella rasittava luokka. Vastaavasti esim. warlock, paladin, rogue, druid, tai hunter eivät välttämättä kaipaa ketään kaveriksi.
Minusta hahmon suunnitteleminen ja viilaaminen on hauskaa! Samaan tapaan teen mielelläni "kynä ja paperi"-roolipeleihin uusia hahmoja jotta pääsen kokeilemaan uusia juttuja.
Pelaan ystäväni Pekan GURPS-kampanjassa. Olen pelannut kyseisessä kampanjassa noin 8 vuotta. Tänä aikana olen pelannut puolella tusinalla eri hahmolla. En jaksaisi pelata samaa hahmoa useita vuosia putkeen. Sen sijaan esimerkiksi eräs toinen saman kampanjan pelaaja (Jarno) on pelannut koko ajan samaa hahmoa. Hänellä onkin hahmon papereita ja muistiinpanoja kertynyt paksu kansiollinen.
Minun pelityyliini kuuluu se että kokeilen uusia juttuja ja vaihdan aina välillä hahmoa. Joku hahmo tosin pitäisi pelata sinne tasolle 60+ että pääsisi testaamaan millaista se high-end pelaaminen oikein on.
Minäkin tykkään vaihtaa "pen & paper" -roolipeleissä joko hahmoa tai kampanjaa aika ajoin. TOSIN en sen takia, että sadistinen mulkvistipelinjohtaja tappaa pc:t noin joka toisella pelikerralla. Pikemminkin sen takia, että näkökulman vaihtaminen tuo uusia inspiraatioita vanhallekin hahmolle. Samaa pätee pelinjohtajanakin toimimiseen.
MUUTAMAN hahmon pelaaminen sykleissä vaikuttaa toimivalta WoW:issakin.
Näin alussa voi olla fiksua pelata kahdella hahmolla: toinen hahmo vain meidän yhteistä pelaamistamme varten ja toinen hahmo vaihtelun vuoksi sellaisia hetkiä varten jolloin tekee mieli pelata mutta aika ei sovi toiselle meistä.
Hahmojen kannattaa olla selvästi erilaisia, niin että hahmon vaihtuessa myös pelityyli vaihtuu. Hyvä kombo voisi olla yksi taikuudenkäyttäjä ja yksi meleeukko.
Juuh, MMORGioiden historiasta jo ammoiselta MUD-kaudelta periytyy se, että hahmoluokat tosiaankaan eivät ole samanlaisia mitä tulee niiden soveltuvuuteen erilaisiin pelityyleihin.
Erityisesti sooloilijan täytyy olla tarkkana ja kokeilla, mikä toimii. Petit ja summonit on vaikkapa soolomaagille usein käyttökelpoinen/välttämätön tankin korvike. Väärä hahmoluokka pilaa helposti peli-ilon täysin.
Lähetä kommentti